Ilmasäiliöt Puolassa
Erinomaiset sijaintiedut, kustannustehokas työvoima ja hyvin kehittynyt toimitusketju ovat tehneet Puolasta suosittua EU:n valmistuksen keskusta. Pienen teollisuuden ilmavarastojen (mukaan lukien paineilmasäiliöt ja teollisuuskaasusäiliöt/dewarit) kehitys on tiiviissä yhteydessä poliittisiin ja taloudellisiin järjestelmiin.
1. Sosialistinen kausi (toisen maailmansodan päättymisestä vuoteen 1989)
Puola perusti neuvostomallin mukaisen raskaiden teollisuuden järjestelmän. Paineilmalla ja teollisuuskaasuilla (kuten hapella ja asetyleenillä) oli keskeinen rooli metallurgiassa, konepajateollisuudessa ja telakointiteollisuudessa. Ilmavarastojen suunnittelu- ja valmistusstandardit noudattivat neuvostoaikaisia GOCT-standardeja. Ilmavarastot (erityisesti paineilmasäiliöt) valmistettiin pääasiassa hiiliteräs , robusti ja kooltaan suurikokoisia, vain perusmukaiset turvallisuusstandardit ja alhainen automaatiotaso. Teollisuuskaasut tuotettiin pääasiassa valtion omistamissa yrityksissä ja niitä kuljetettiin sekä varastoitettiin neuvostovuosien standardien mukaisissa korkeapainesteelisäiliöissä. Kaasuvälineiden ja itse kaasujen varaukset ja jakelu tapahtui keskusjohtoisesti, etenkin tärkeille valtion omistamille yrityksille. Pienet yksityiset yritykset tai työpajat koettivat vaikeuksia niiden hankinnassa. Ilmasäiliöiden valmistus oli monopolisoitunut muutaman valtion omistaman ilmasäiliö tehtaan kesken, mikä johti tuotevalikoiman kapeuteen, ulkoisen kilpailun vähyyteen ja hitaaseen teknologiseen kehitykseen.
2. 1990-luku – 2004
Markkinoiden avaaminen toi mukanaan edistyneen Länsi-Euroopan teknologian ja tuotteita, valtion omistamat yritykset yksityistettiin, ja lukuisia uusia yksityisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ilmestyi. Tämä johti ilmankompressorien ja teollisuuskaasujen kysynnän nousuun. Saksalaiset ja italialaiset länsieurooppalaiset ilmankompressorimerkit sekä paineastiat pääsivät nopeasti Puolan markkinoille. Nämä paineastiat noudattivat EU:n painelaitedirektiiviä ja olivat turvallisempia ja tehokkaampia. Puolalaisten painesäiliövalmistajien toiminta kärsi merkittävästi. Selviytyäkseen he ryhtyivät mukautumaan länsieurooppalaisiin standardeihin, parantamaan tuotantoprosessejaan, pyrkien tarjoamaan tuotteita alhaisemman hinnan segmenttiin tai toimimaan OEM-valmistajina länsieurooppalaisille merkeille. Tähän aikaan puolalaiset tehtaat käyttivät sekä vanhoja neuvostoliittolaisia paineastioita että brandi-uusia länsieurooppalaisia paineastioita.
3. Vuodesta 2004 lähtien
Puola liittyi EU:hun, mikä tarkoittaa, että Puolan on omaksuttava täysimääräisesti EU:n määräykset, mukaan lukien painelaitedirektiivi. Tämä nostaa merkittävästi ilmasäiliöiden turvallisuus- ja laatuvaatimuksia Puolan markkinoilla. Puolan ilmasäiliövalmistajien on noudatettava tiukasti CE-sertifiointia. Alhaisempien palkkakustannusten ja parantuneen käsityön ansiosta Puolan ilmasäiliöteollisuus on saanut takaisin kilpailukykynsä. Monet puolalaiset ilmasäiliövalmistajat toimittavat paikallisen markkinan lisäksi korkealaatuisia paineilmasäiliöitä myös Länsi-Eurooppaan. Puola on muodostunut keskeiseksi teolliseksi ilmasäiliöiden valmistuskeskukseksi Keski- ja Itä-Euroopassa. Ilmasäiliövalmistajat käyttävät yhä enemmän ruostumaton teräs ilmasäiliöille. Markkina on selvästi segmentoitu, esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä valmistetut öljyvapaat ilmasäiliöt on suunniteltu erityisesti elintarvike- ja lääketeollisuutta varten, ja kemiallisesti kestävät ilmasäiliöt ovat tarkoitettu kemian teollisuudelle. Kaasun toimitusvaihtoehdot muuttuvat myös yhä joustavammiksi. Myös pienet nestemäisen typen/nestemäisen argonin dewarit ovat yhä suositumpia Puolan keskisissä ja pienissä tehtaissa.
Tänä päivänä Puolassa valmistettuja ilmasäiliöitä näkee missä tahansa modernissa puolalaisessa tehtaassa. Ne täyttävät tiukimmat EU-standardit ja niihin voidaan asentaa älykkäitä antureita, mikä osoittaa selvästi sen syvällisen muutoksen, jonka Puolan teollisuus on kokenut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.
